2 viikkoa

Pennut täyttivät 2 viikkoa ja silmät ovat alkaneet aukeamaan. Seisomaan nousuja on treenattu jo tovi, mutta viimeisimmät päivät on nähty myös jo useita askelia. Ääntä on tullut pentulaatikkoon lisää, kun kukin vuorollaan testaa haukkumista ja erilaisia kiljahduksia. Kakkaamaan on opittu nyt jo ilman apua ja kakka-asentokin on kuin aikuisella koiralla.

Kata voi hyvin ja sillä on jatkuva nälkä. Nyt se jo oleskelee mielellään myös pentuhuoneen ulkopuolella ja ulkoilut ovat Katalle erittäin mieluisia taukoja pentujenhoidon lomaan. Katan vasta on pysynyt hyvänä huolimatta ruuan määrän kasvatuksesta. Ruokaa menee nyt jo tuplamäärä normaaliannokseen verrattuna. Vielä yksi täysimetysviikko on edessä, sitten alkaa pennut nauttimaan myös muuta lisäruokaa.

2-viikkois synttärien kunniaksi suoritettiin punnitus, madotus Flubenol -tahnalla, sekä manikyyri. Kata on saanut madotusta jo edeltävät 3 päivää. Axiluria nautittiin myös vielä tänään ja tullaan nautimaan myös huomenna, kun pennutkin saavat toisen matolääke annoksensa. Puntariin heilahti tänään pääsääntöisesti yli 900 gramman painoja, joten pian pojat saavuttavat jo kilon rajapyykin.

Lähipäivinä, kun vauvat alkavat liikkumaan enempi, laajennan niden reviiriä aukaisemalla pentulaatikon luukun ja rajaamalla lisää tilaa pentuhuoneesta. Pian ne sitten jo pääsevätkin kuuntelemaan kaikenlaisia häiriöääniä, kun korvat alkavat olla auki.

Mielenkiintoiset päivät ovat edessä... niitä odotellessa voi ihailla pentujen 2-viikkoiskuvia.

Hämy

Kaunispoika eli KP

Pikkujätkä

Pikku-Simo

Täplä

Jaloilleen nousuja

Laatikossa rauhalliset hetket ovat pidentyneet ja Katakin välillä viettää aikaansa myös laatikon ulkopuolella. Nojatuolia pedataan raivokkaasti ja ruoka-aikoina ollaan ensimmäisenä kodinhoitohuoneen ovella kärkkymässä annosta. Ulkoilua ollaan lisätty jonkin verran ja esimerkiksi viikonlopun lämpimänä päivänä Kata pääsi 20 minuutin lenkille mukaan. Kata selvästi nautti ulkoilusta, mutta kun tultiin lähemmäs kotia, niin jo remmi kiristyi siihen malliin, että kiire pentulaatikkoon on.

Pennuilta turvassa

Siistiä päästä taas muorin kanssa ulkoilemaan

Pennut ovat pian 10 vuorokautta vanhoja ja kohta alkavat silmät aukeamaan. Toivotaan kaikille oikein suloisia silmiä, joiden viattomalla katseella uudet omistajat voi kietoa pikkurillin ympärille. Pennut ovat alkaneet harjoittelemaan jaloilleen nousuja. Ensimmäiset yritykset nähtiin eilen ja tänään yhä useampi on kokeillut jalkojensa kantavuutta. Emon innokkaat puhdistustoimet hieman haittaavat harjoittelua, mutta pojat ovat sinnikkäitä ja yrittävät heti uudestaan, kun ovat kellahtaneet kumoon.

Välillä laatikossa on hyvin seesteinen ja rauhallinen meininki ja pennut nukkuvat tyytyväisenä: https://www.youtube.com/watch?v=E5__L7EfLUw

Kunnes siivous saapuu: https://www.youtube.com/watch?v=cACCR9Z2N1g ¨

Siivousta vastustetaan ja yritetään paeta: https://www.youtube.com/watch?v=IAq3d59Eee

Kohta alkavat mielenkiintoiset ja samalla työläät ajat, kun pentujen elinpiiri laajenee ja samalla vauhti kasvaa. Vielä reilu viikko rauhallisempaa tahtia, ja sitten alkaa. Noin kolmiviikkoisia pentuja pääsee sitten katsomaankin ja meille on kaikki pentujen rapsuttelijat tervetulleita, jotta saamme hyvän alun sosialistamiselle. Samalla pennut tutustuvat erilaisiin ääniin, alustoihin ja muihin uusiin juttuihin. Niistä sitten myöhempänä...

Nyt on koiraperhe sammunut laatikkoonsa ja on itsekin pantava pää tyynyyn...zzzzzz

Hyvää yötä

Pennut täyttivät 1 viikon

Tänään pennut täyttivät yhden viikon. Viikon synttäripäiväksi järjestinkin pentujen kuvaus-studion sängyn päälle, johon jokainen vuorollaan pääsi poseeraamaan. Pennut olivat kuvaus session alkaessa sopivasti väsähtäneitä, mutta silti jokainen hyvin uteliaana hämmästeli mihin oli joutunut. Osa pennuista tutki heti nallen ja röyhkeästi mentiin suoraan mekon alle ja osa yritti mönkiä pakoon. Välillä emo tuli ihmettelemään touhua ja tunkeutui kuvaan suorittamaan hoitotoimia. Pentujen kuvaus on hyvin mielenkiintoista, mutta samaan aikaan myös erittäin haastavaa.

Monen räpsäyksen ja muutaman asettelun jälkeen jokaisesta kuitenkin saatiin jonkinlaiset valokuvat muistoksi niiden 1-viikkois synttäripäivästä. Tässäpä kuvaustunnelmia ja onnistuneimmat otokset lopussa olkaa hyvä!

Suoraan asiaan, eli mekon alle

Väsyttää... kyllästyttää...

Kuvaan tunjeutuja

 

Hämy

Kaunispoika

Pikkujätkä

Pikku-Simo

Täplä

6. vrk

Pentujen elon kuudes vuorokausi on sujunut edellisten lailla, nukkumista ja syömistä. Selvästi ruoka-aikojen välit ovat hieman pidentyneet ja painojen noususta päätelleen maitobaari tarjoilee avokätisesti. Pennut ovat omaan silmään kasvaneet jo paljon syntymäkoostaan. Kaikille on kertynyt jo reilu 150g lisää painoa syntymäpainoon, paitsi Pikkujätkälle, joka nimensä mukaan on kerryttänyt parikymmentä grammaa vähemmän.

Punnituksessa tänään eniten hanttiin laittoivat Hämy ja Täplä. Pikkujätkä oli rauhallisin, kuten se on tähän astikin ollut helpoin käsiteltävä. Se on myös pienin ja sen pää vaikuttaa sirommalta kuin muiden. Vaikea näistä vielä on sanoa luonne-eroja, mutta yritän kaiken havaitsemani kirjata ylös, niin niitä voi sitten mielenkiinnosta lueskella ja pohtia pitivätkö havainnot paikkansa, kun pennut ovat aikuisia.

Tänään Kata pääsi virkistäytymään vartin minilenkille. Kata oli oikein ilahtunut ja oli kuin sama vanha oma itsensä, iloinen ja leikkisä. Kovin kauaan ei aamulla ulkona vietetty, ettei tisut palellu. Katalla on päällä tekaisemani "jumppapuku", mutta se ei ihan perimmäisten tisujen päälle ulotu. Kukahan kehittelisi koiraäideille imetystakin/äitiysloimen, joka peittäisi kaikki nisät niin, ettei tarvisi pelätä niiden paleltumista. Ihanaa oli taas pitkästä aikaa katsella solakkaa ketterää koiraa joka vaivattomasti kipitteli polulla.

Katan äitiysmekko

Katamaroonit, pikku makaroonit tutustuivat tänään viileäämpään ja kovaan alustaan (muovimatto), johon nostin ne yksitellen muutamaksi sekunniksi ihmettelemään. Kokemuksen jälkeen ne vuorollaan pääsivät sitten syliin hieman käsiteltäviksi ja rapsuteltaviksi. Sylissä ne käyttäytyivät kaikki samalla tavalla, mutta viileällä alustalla Hämy piti suuriäänisimmän valituslausunnon. Pentuja käsitellään joka aamu, kun ne nostetaan vaakakippoon punnitusta varten. Joka ilta kun ne niinikään nostetaan pehmeälle viltille lakananvaihdon ajaksi. Jokaista myös käännellään joka päivä, joko emon tai ihmisen toimesta. Pikkuhiljaa pennut saavat tililleen muitakin kokemuksia mm. erilaisista alustoista, kodin äänistä jne.

Kamera viihtyi tänään kiitettävästi laatikolla, ja aika suloisia räpsyjä tallentui kortille. Seuraavan kerran, heti lauantai aamulla pennut sitten saavatkin poseerata 1-viikkois kuvissa.

Kasassa on lämmintä

Aika onnellinen olo

Hämy

Pikkujätkä

Vadelmatassu

Nyt on tyyny hyvin

Pikku-Simo

5. vrk

Hyviä uutisia pentujen kasvun rintamalta. Aamupunnituksessa Täplä rikkoi puolen kilon rajan ja muutkin olivat vuorokaudessa nostaneet painojaan ihan reilusti. Aikamoisia pötkäleitä pennut alkavat olemaan. Punnitukset ovat pääsääntöisesti menneet hyvin, mutta aina joku on sitä mieltä, että kupissa oleminen on syvältä ja antaa sen kyllä kuulua. Sitten jo pian onkin emän paheksuva silmä katsomassa toimitusta pää kupissa ja puntari sekoaa. Tänä aamuna Täplä taisteli punnitusta vastaan pahiten ja se jouduttiinkin punnitsemaan sitten kahteen kertaan. Toinen punnitusyritys onnistui paremmin, kun pentu oli ensin saanut maitotainnutuksen, mutta silti yritettiin väen vängällä kiivetä kupista pois.

Paksut pötkylät

 Tänään Kata oli 5 ja puoli tuntia yksin pentujen kanssa kotona kun kävin töissä. Sinä aikana oli harmillisesti yksi ripaskavahinko päässyt Katalta, mutta onneksi ei pentulaatikkoon vaan pentuhuoneen portin eteen. Vähän aamulla tätä jännitin, että näinköhän käy. No ei se ihan vettä sentään ollut ja illan tuotos olikin sitten jo ajatuksen verran paksumpaa tavaraa, joten eiköhän tämä tästä.

Tänään oli kaiken kaikkiaan niin kiireinen päivä (töitä ja harrastuksia), että kamerakuvat jäivät taas ottamatta. Näinollen on tyydyttävä pariin videopätkään pentulaatikolta.

Siivous saapuu: https://www.youtube.com/watch?v=OfIqKz69Qho

Maitohanat auki, eli väpättävät hännät: https://www.youtube.com/watch?v=i1vijTE2U1g

4. vrk

Pentulaatikon neljäs vuorokausi alkaa painua yöhön ja kaikki mallillaan. Pennut voi hyvin ja emäkin voi hyvin, vaikka on oireillut hieman löysää vatsaansa. Kata pikkuhiljaa on pystynyt myös hieman nukkumaan, kun pennut ovat olleet pidempiä jaksoja nukuksissa onnistuneen syötön päätteeksi. Tänään yllätyksekseni Kata on jopa tullut ruoka-aikoina portille odottamaan ruuan jakoa, sekä tullut kutsusta ulos tarpeilleen. Tähän päivään asti sen on saanut houkutella laatikosta syömään, sekä kuljettaa kaulapannassa laatikosta pihalle.

Hienosti Kata siis tonttinsa hoitaa, ja välistä mun mielestä vähän liiankin tunnollisesti, mutta parempi niin kuin huonosti hoitoon osallistuva emo.

Aamulla koin hauskan ensihavainnon siitä, että haukkua osataan, sillä aamutuimaan Täplä haukahteli muutaman kerran puoli unissaan. Muutoin äänet laatikossa ovat olleet eriasteista yninää ja kimahduksia, mutta haukahtelu on nyt ihan uusi ääni. Selvästi osa pennuista käyttää enemmän ääntä. Se ilmenee mm. emon siivoustoimien aikana ja myös vaakakupissa olen huomannut eroja äänen käytössä. Toiset heti antavat kuulua ja toiset vain hiljaa ihmettelevät mihin ovat joutuneet.

Omaan silmään pennut ovat jo kasvaneet ja ruskea väri pikkuhiljaa alkaa puskea mustan läpi. On hyvin mielenkiintoista seurata kuinka ruskeita trikkipennuista lopulta tulee, sillä Katakin oli syntyessään tosi musta.

Väsymys painaa nuorta mammaa... "Oispa kahvia..."

Sammuneet

Kasa

3. vrk

Pennut ovat huomenna aamulla 3 vuorokautta vanhoja ja painot ovat alkaneet nousemaan.

Syöttöpuuhatkin alkavat vihdoin näyttämään sille, että maito virtaa. Jäykät ja väpättävät hännät paljastavat sen, samoin myös äänekäs nieleminen. Aikamoisia pikkupossuja ovat; maiskutusta, ähinää, ja sitten sammutaan ruokapöytään, siis ei mitään ruokatapoja...

https://www.youtube.com/watch?v=9XlO3EQchFw 

Ruokailun välit lojutaan laatikossa kuka missäkin, kunnes yli-innokas mamma taas tuuppii hereille, koska siivous. Siitä sitten alkaakin ininä ja kömpiminen emän nisille ja homma alkaa taas alusta. Ankaraa on sekä pikkupennun, että emän elämä tässä vaiheessa. Katakin vaikuttaa välillä aika väsyneeltä ja pilkkii syöttöjen aikana.

Tänään aamulla Katalla oli hieman vatsa löysällä, mutta korjaus-sarjaa heti annettiin, eikä ripaska enää uusinut. Mikä lienee tilapäinen häiriö, toivottavasti ei uusi.  Jälkivuoto on enää hyvin niukkaa eikä haise, emällä asiat siis hyvin kunnossa. Alkuillasta Maron omistajan kanssa otettiin pennuista nassukuvat, sekä suoritettiin iltapunnitus. Samalla perustin pentujen kasvu sivun, jonne jatkossa merkitsen punnitustulokset. Puuhaa on taas riittänyt koko päiväksi ja paremmat kuvat jäivät tänään ottamatta. Tässä onnettomat kännyräpsyt, joista näkee nassukuvioinnit.

Pikkujätkä (tri)

Pikku-Simo (mv)

Kaunispoika (tri)

Hämy (tri)

Täplä (mv)

Huomenna alkaa pentujen neljäs elon vuorokausi tämä ilta päättyy näihin tunnelmiin...

https://www.youtube.com/watch?v=CrIQ8V7V88g

2. vrk

Toinen yö pentujen kanssa sujui melko rauhallisesti. Vain kerran Kata herätti hyppäämällä viereen sängylle. Vein Kataa sitten yöllä ulos tarpeilleen, juotin ja sitten se jo taas tyytyväisenä meni takaisin laatikkoon pentuja hoitamaan.

Huomenta laatikosta

Aamulla herätessäni oli yksi pennuista löytänyt tiensä viltissä olevasta reiästä sisään ja antoi kuulua, että nyt ollaan eksyksissä. Tähän sitten itsekin heräsin ja autoin pennun pois vilttien välistä. Hyvin äännekkäästi tämä sakki antaa kuulua, jos jokin on vinossa, ei jää kenellekkään epäselväksi. Katan emä Tuike myös kuuntelee tarkkaavaisena pentujen kommentointia ja kun pentulaatikko ääntelee vaativasti, tulee Tuike pentuhuoneen portille vinkumaan. Tarkkana saa olla, kun kulkee portista, ettei huoneeseen livahda ylimääräisiä hoitajatätejä tai setiä. Ellikin on älynnyt, että pentulassa on uusia koiria ja käy aika-ajoin murisemassa epäilevään sävyyn pentuhuoneen portilla. Ihme ja kumma, kissat eivät ole noteeranneet uusia tulokkaita laisinkaan, varmaan eivät edes tiedä pennuista, kun niin kulkevat omia reittejään ja asuvat omissa paikoissaan.

Toinen vuorokausi on näin kasvattajan kannalta ollut se hermoja raastavin, kun sitä miettii riittääkö maito ja kasvavatko naperot. Aamu alkoi punnituksella ja kahden pennun kohdalla painon nousu oli melko olematonta. Kuitenkin on oltava tyytyväinen, ettei paino ollut sentään laskenut, ja että pennut ovat silminnähden pirteitä ja ahnaita tisseillä. Välillä nukutaan tyytyväisenä kunnes taas ylihuolehtiva mamma kääntelee ympäri-ämpäri ja siivoaa. Nisältäkin aika ajoin kuuluu vaan plop-plop, kun siivous saapuu ja kiepauttaa juuri nisään kiinnittyneen pennun ylösalaisin ja kantapäät kattoon. Tässä tulee ihan emän puolesta tehtyä Bio-Sensor toimet, kun naperot pyöritellään emän toimesta joka suuntaan monta kertaa päivässä.

Katan ruoka-annokset ovat olleet toisen vuorokauden ajan samat kuin ennen synnytystä, mutta vettä on juotettu nyt hyvin paljon. Näillä eväillä harras toive on, että seuraavan vuorokauden aikana maito alkaa virrata ja voi taas olla hiemen keveämmin mielin. Pikkuiljaa Katan ruuan määrää on kasvatettava, sillä maidonerityksen lisääntyminen tarvitsee myös paljon lisää energiaa.
 

Peränpitäjät

Simahtanut Pikku-Simo

1. vrk

Ensimmäinen ja jännittävin vuorokausi on takana. Pennut ovat hyvin voimakkaan oloisia ja äänekkäitä kun asiat eivät niiden mielestä ole kohdillaan. Ahnaasti ne hakeutuvat tissille ja protestoivat kun emo siivoaa peppuja. Vauhdikkaasti ne hilaavat itseään pentulaatikossa ja tuhina vaan kuuluu kun pikkunenut etsivät emoa ja emon nisää. Hauskoja maiskutuksen ääniä laatikosta  kuuluu.

Kata on ollut kovin kiireinen, sillä veljekset hamuavat jatkuvasti nisille. Remmin kanssa joutuu Katan laatikosta houkuttelemaan ulos, mutta ruokakupille sentään Kata tulee ihan vapaaehtoisesti, tottakai. Ruoka maistuu ja vesikin, kun siihen sekoittaa hieman jotain hyvän tuoksuista. Jälkivuotoa on ollut melko vähän ja emon vatsa on pysynyt hyvänä.

Katalla oli eilen hieman kipuileva olo ja se kieltäytyi aamupäivällä imettämästä pentuja. Emon vaistot sanoivat, että pentuja täytyy hoitaa ja Kata vinkui pentulaatikon reunalla, mutta imetys ei vaan tahtonut sujua. Kata käpertyi laatikon kulmaan, eikä päästänyt pentuja nisille. Käväisimme Katan kanssa sitten lääkärissä varmistamassa, että kaikki on hyvin ja saatiinkin sieltä apuja maidon laskeutumiseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että pennut olivat kiskoneet nisät jo ihan tyhjiksi, joten sen ja mahdollisten jälkisupistusten takia tuli muutaman tunnin haluttomuus pentujen ruokkimiseen. Kotiin päästyämme Kata riensi oitis pentulaatikolle ja ryhtyi siivoamaan ja sen jälkeen asettautui nautinnollisesti imettämään, lääkärikäynnin jälkeen imetys on sujunut ihan hienosti.

Poikien eloisa olemus on ollut melkoinen haaste punnituksissa tai pikemmin punnitusyrityksissä. Myös Kata on heti huolissaan, kun ottaa pennun punnittavaksi, joten alkupainot ovat suuntaa antavia heittoja. Tänään punnittiin pennut Katan ollessa ulkona, niin sain hieman paremmat lukemat, joiden perusteella voisi sanoa, että kenenkään paino ei ole kriittisesti laskenut, pikemmin pysynyt samana tai hieman noussut. Hyvä niin. Nyt sitten odotellaan, että maito todella laskeutuu ja pennut alkavat kohottaa painojaan rivakammin. Pentujen painotaulukko löytyy omalta välilehdeltään Kehitys, jonne kerään muutkin tärkeät tiedot pentuihin liittyen.

Penskat viettivät pentunimi -ristiäisiä yksivuorokautis- juhlan kunniaksi. Tässäpä veljeslauma esiteltynä syntymäjärjestyksessä tuntomekkeineen ja väreineen:

1. Mustavalkoinen Pikku-Simo: Leveä valkoinen kaulus, kapea viiru naamassa
2. Mustavalkoinen Täplä: Pieni valkoinen pilkku niskassa ja viiru naamassa
3. Kolmivärinen Hämy: Minimaalinen valkea pilkku niskassa ja kapea viiru naamassa
4. Kolmivärinen Pikkujätkä: Kapea valkoinen kaulus niskasta vasemmalle ja kapea viiru naamassa
5. Kolmivärinen Kaunispoika: Kapea valkoinen kaulus niskasta oikealle ja viiru naamassa

Kaikilla pennuilla on enemmän tai vähemmän lajoissa valkoista ja valkeaa vatsan alla. Kannuksia takajaloissa ei ollut kenelläkään.

Lopuksi tunnelmakuvia pentulaatikon reunalta:

Hämy

Pikkujätkä

Nautinnollista

Valvovan silmän alla

Ruusutassut ja täplä

Katamaroonit ovat syntyneet

 Viisi tervettä ja hyvänkokoista poikaa syntyvät aamuyöllä 17.3.2018. Varsinainen synnytys alkoi noin klo 2 yöllä ja kaikki oli ohi noin klo 7 aamulla. Synnytys eteni rauhalliseen tahtiin ja Kata oli heti juonessa kiinni, kun ensimmäinen pentu oli syntynyt. Pennut ja emä voivat hyvin.

Viisi veljestä

Työ tehty, huhhuh!

Synnytystä edeltävänä iltana Kata oli erityisen rauhallinen ja nukkui yönsä hyvin levollisesti. Illalla lämpö oli 37,0, joten ounastelin, jo illalla, että näinköhän aamulla lämmöt ovat laskeneet. Osuin oikeaan, sillä lämpö oli aamulla 36,0 ja päivän mittaan se pysytteli alle 37. Synnytys olisi siis käynnistymässä seuraavan vuorokauden aikana.

Laittelin päivän mittaan vielä paikkoja kuntoon, siivosin, ja kerroin kätilöksi lupautuneelle ilouutisen; yövalvomista tiedossa... Kata oli päivän hyvin rauhallinen, miltei normaali. Iltapäivällä alkoi lievä petailu ja välin Kata läähätteli lyhyitä jaksoja. Suurimman osan päivästä tuleva emo nukkui pentulaatikossaan tai kävi pihalla tyhjentämässä suolistoaan. Ruokaa syötiin suurella innolla aamulla, jolloin annoin Katalle normaalin annoksen höystettynä energiapitoisella pentumoussella. Päiväruuan aikaan taas oltiin kärkkymässä ruokaa. Ajattelin, että joko synnytyksen käynnistymiseen on vielä hyvin paljon aikaa tai sitten vaan Katan ahne luonne vaatii saada kaikki murkinat, mitä vaan tarjolla on. Päivällä annoin puolikkaan annoksen, ja samoin iltaruuan aikaan. Eli illallakin olitiin heti tikkana paikalla, kun ruokaa alettiin jakamaan.

Illalla kello 21 aikaan Katan läähättely oli hieman lisääntynyt ja petailuakin tehtiin useammin. Tässä kohtaa kätilö ihminen hoiteli omat koiransa yöpuulle ja lähti hiljakseen tulemaan meille ollen täällä 22 aikaan. Päästessään paikalle kätilö ihminen, eli Maarit totesi saman kuin minä, että ei vielä kovin vakuuttavaa läähättelyä, mutta selvästi avautumista tehdään ja synnytys on tuloillaan. Kata oli sangen ilanhtunut ihanan Maaritin saapuessa ja hetimiten tunki viereen pieneksi sykkyräksi läähättelemään ja kakomaan iltaruokaa. Niinhän se sanonta kuuluu, että ahneella on paskainen loppu... pitikö mennä vaatimaan iltaruokaa... No, ruuan oksentaminen tapahtui vasta noin 4 tuntia myöhemmin, kun varsinaiset supistelut alkoivat.

Yöllä kello 1:50 käytökseen tuli muutos. Eli avautumisvaihe oli päättynyt ja alkoi seuraava vaihe, jota kutsutaan työntövaiheeksi, jossa supistukset tulevat näkyviksi. Osa kutsuu ensimmäisiä, pienempiä silmin havaittavia supisteluita myös harjoitusponnistuksiksi. Tämä vaihe yleensä kestää 30-60 minuuttia, mutta voi mennä pidempäänkin, kunhan supistukset eivät täysin lakkaa. Supistusten alkaessa Kata alkoi etsimään pieniä koloja jonne piiloutua, se vinkui, läähätti ja petaili rajusti peitteitä siirrellen ja repien. Supistukset näkyivät ja niitä tuli kohtuu säännöllisesti. Supistuksen tullessa Kata yleensä kääntyi kiepille ja nuoli peräpäätään. Pariin otteeseen kirkasta sikiövettä purskahti ulos.

Kata petailee: https://www.youtube.com/watch?v=spooIng4R4Q

Sen verran vähän on synnytyksiä takana (kokonaiset 1kpl), että usko synnytyksen etenemiseen vähän loppui kun supistuksia oli tullu jo noin 1,5 tunnin ajan. Yritimme kovasti tulkita supistusten voimakkuutta, sillä ohjeina on, että jos voimakkaat supistukset ovat kestäneet tunnin ajan, eikä pentua kuulu on ehkä ongelmia tiedossa. Olin yhteydessä päivystykseenkin saadakseni lisäohjeita, mutta juuri silloin Kata alkoi ponnistamaan toden teolla ja ensimmäinen pentu oli tuloillaan. Nämä olivat nyt sitten niitä voimakkaita supistuksia, jotka työntävät pennun synnytyskanavan läpi. Noin viiden minuutin kuluttua iso uros pentu syntyi kellon ollessa 3.35. Pentu syntyi pussissa, joka autettiin pään puolelta auki ja Kata hoiteli loput. Pentu pääsi pian nisälle ja alkoikin hyvin ahnaasti imemeään.

Seuraavat 2 pentua syntyvät miltei peräkanaa ja hyvin paljon helpommin kuin ensimmäinen. Pentu numero 2 syntyi klo 4.20 ja pentu numero 3 syntyi heti perään klo 4.39. Nämäkin olivat hyvän kokoisia uroksia. Sitten tuli  tunnin tauko, eli ilmesisesti toinen kohdun sarvi oli nyt tyhjä ja alkoi toisen sarven tyhjennys. Kello 5.30 syntyi poika numero 4, joka myös tuli hyvin nopeasti voimakkaiden supistusten auttamana.

Neljä poikaa olivat syntyneet ja tyytyväisinä ne pumppasivat emon nisillä. Kata oli selvästi hieman jo väsynyt ja melkein torkahteli kun viidettä ja viimeistä pentua odoteltiin. Odotusta olikin yli 1,5 tuntia, joten taas kerkesimme huolestumaan ja miettimään, oliko pentua ylipäätään edes olemassa. Tässä vaiheessa Kata kävi myös ulkona tarpeillaan ja samalla tunnustelimme kohtua, eikä siellä tuntunut enää pentua. Ainut vaihtoehto oli, että pentu oli jo synnytyskanavassa tulossa ja epäilys pennun elossa olemisesta hiipi mieleen.

Juuri kun olin ehtinyt vaihtamaan pentulaatikon aluset puhtaisiin ja olimme ajatelleet, että synnytys oli tässä niin Kata alkoi ponnistelemaan ja pentu numero 5 syntyi hyvin elinvoimaisena pussissaan. Näinolleen kaikki oli saatu maailmaan ja viimein voitiin huokaista helpotuksesta. Viideskin pentu oli poika, joten viisi veljestä tällä kertaa. Kaikki pennut syntyivät pussissaan ja olivat erittäin eloisia nisälle päästyään. Pääosin hyvin mustia, mutta kahdella tai kolmella oli pienet (ehkä) tricolor väriykseen viittaavat merkit hännän alla. Aika näyttää tuleeko niistä kolmivärisiä vai ovatko kaikki musta-valkoisia. Karvan laadusta on tässä vaiheessa vielä vaikea sanoa, mutta luultavasti kaikki ovat lyhytkarvaisia.

Tässä opetellaan hommaa puolin-toisin.

Punaisia nenuja ja viirunaamoja. Valkoiset pienet merkit tulevat katoamaan kun pennut kasvavat.