maanantai 26. maaliskuuta 2018

Jaloilleen nousuja

Laatikossa rauhalliset hetket ovat pidentyneet ja Katakin välillä viettää aikaansa myös laatikon ulkopuolella. Nojatuolia pedataan raivokkaasti ja ruoka-aikoina ollaan ensimmäisenä kodinhoitohuoneen ovella kärkkymässä annosta. Ulkoilua ollaan lisätty jonkin verran ja esimerkiksi viikonlopun lämpimänä päivänä Kata pääsi 20 minuutin lenkille mukaan. Kata selvästi nautti ulkoilusta, mutta kun tultiin lähemmäs kotia, niin jo remmi kiristyi siihen malliin, että kiire pentulaatikkoon on.


Pennuilta turvassa
Siistiä päästä taas muorin kanssa ulkoilemaan



Pennut ovat pian 10 vuorokautta vanhoja ja kohta alkavat silmät aukeamaan. Toivotaan kaikille oikein suloisia silmiä, joiden viattomalla katseella uudet omistajat voi kietoa pikkurillin ympärille. Pennut ovat alkaneet harjoittelemaan jaloilleen nousuja. Ensimmäiset yritykset nähtiin eilen ja tänään yhä useampi on kokeillut jalkojensa kantavuutta. Emon innokkaat puhdistustoimet hieman haittaavat harjoittelua, mutta pojat ovat sinnikkäitä ja yrittävät heti uudestaan, kun ovat kellahtaneet kumoon.

Välillä laatikossa on hyvin seesteinen ja rauhallinen meininki ja pennut nukkuvat tyytyväisenä: https://www.youtube.com/watch?v=E5__L7EfLUw

Kunnes siivous saapuu: https://www.youtube.com/watch?v=cACCR9Z2N1g ¨

Siivousta vastustetaan ja yritetään paeta: https://www.youtube.com/watch?v=IAq3d59Eee

Kohta alkavat mielenkiintoiset ja samalla työläät ajat, kun pentujen elinpiiri laajenee ja samalla vauhti kasvaa. Vielä reilu viikko rauhallisempaa tahtia, ja sitten alkaa. Noin kolmiviikkoisia pentuja pääsee sitten katsomaankin ja meille on kaikki pentujen rapsuttelijat tervetulleita, jotta saamme hyvän alun sosialistamiselle. Samalla pennut tutustuvat erilaisiin ääniin, alustoihin ja muihin uusiin juttuihin. Niistä sitten myöhempänä...

Nyt on koiraperhe sammunut laatikkoonsa ja on itsekin pantava pää tyynyyn...zzzzzz

Hyvää yötä

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Pennut täyttivät 1 viikon

Tänään pennut täyttivät yhden viikon. Viikon synttäripäiväksi järjestinkin pentujen kuvaus-studion sängyn päälle, johon jokainen vuorollaan pääsi poseeraamaan. Pennut olivat kuvaus session alkaessa sopivasti väsähtäneitä, mutta silti jokainen hyvin uteliaana hämmästeli mihin oli joutunut. Osa pennuista tutki heti nallen ja röyhkeästi mentiin suoraan mekon alle ja osa yritti mönkiä pakoon. Välillä emo tuli ihmettelemään touhua ja tunkeutui kuvaan suorittamaan hoitotoimia. Pentujen kuvaus on hyvin mielenkiintoista, mutta samaan aikaan myös erittäin haastavaa.

Monen räpsäyksen ja muutaman asettelun jälkeen jokaisesta kuitenkin saatiin jonkinlaiset valokuvat muistoksi niiden 1-viikkois synttäripäivästä. Tässäpä kuvaustunnelmia ja onnistuneimmat otokset lopussa olkaa hyvä!

Suoraan asiaan, eli mekon alle

Väsyttää... kyllästyttää...




Kuvaan tunjeutuja



 
Hämy

Kaunispoika

Pikkujätkä

Pikku-Simo

Täplä


torstai 22. maaliskuuta 2018

6. vrk

Pentujen elon kuudes vuorokausi on sujunut edellisten lailla, nukkumista ja syömistä. Selvästi ruoka-aikojen välit ovat hieman pidentyneet ja painojen noususta päätelleen maitobaari tarjoilee avokätisesti. Pennut ovat omaan silmään kasvaneet jo paljon syntymäkoostaan. Kaikille on kertynyt jo reilu 150g lisää painoa syntymäpainoon, paitsi Pikkujätkälle, joka nimensä mukaan on kerryttänyt parikymmentä grammaa vähemmän.

Punnituksessa tänään eniten hanttiin laittoivat Hämy ja Täplä. Pikkujätkä oli rauhallisin, kuten se on tähän astikin ollut helpoin käsiteltävä. Se on myös pienin ja sen pää vaikuttaa sirommalta kuin muiden. Vaikea näistä vielä on sanoa luonne-eroja, mutta yritän kaiken havaitsemani kirjata ylös, niin niitä voi sitten mielenkiinnosta lueskella ja pohtia pitivätkö havainnot paikkansa, kun pennut ovat aikuisia.

Tänään Kata pääsi virkistäytymään vartin minilenkille. Kata oli oikein ilahtunut ja oli kuin sama vanha oma itsensä, iloinen ja leikkisä. Kovin kauaan ei aamulla ulkona vietetty, ettei tisut palellu. Katalla on päällä tekaisemani "jumppapuku", mutta se ei ihan perimmäisten tisujen päälle ulotu. Kukahan kehittelisi koiraäideille imetystakin/äitiysloimen, joka peittäisi kaikki nisät niin, ettei tarvisi pelätä niiden paleltumista. Ihanaa oli taas pitkästä aikaa katsella solakkaa ketterää koiraa joka vaivattomasti kipitteli polulla.



Katan äitiysmekko

Katamaroonit, pikku makaroonit tutustuivat tänään viileäämpään ja kovaan alustaan (muovimatto), johon nostin ne yksitellen muutamaksi sekunniksi ihmettelemään. Kokemuksen jälkeen ne vuorollaan pääsivät sitten syliin hieman käsiteltäviksi ja rapsuteltaviksi. Sylissä ne käyttäytyivät kaikki samalla tavalla, mutta viileällä alustalla Hämy piti suuriäänisimmän valituslausunnon. Pentuja käsitellään joka aamu, kun ne nostetaan vaakakippoon punnitusta varten. Joka ilta kun ne niinikään nostetaan pehmeälle viltille lakananvaihdon ajaksi. Jokaista myös käännellään joka päivä, joko emon tai ihmisen toimesta. Pikkuhiljaa pennut saavat tililleen muitakin kokemuksia mm. erilaisista alustoista, kodin äänistä jne.

Kamera viihtyi tänään kiitettävästi laatikolla, ja aika suloisia räpsyjä tallentui kortille. Seuraavan kerran, heti lauantai aamulla pennut sitten saavatkin poseerata 1-viikkois kuvissa.


Kasassa on lämmintä

Aika onnellinen olo

Hämy

Pikkujätkä

Vadelmatassu

Nyt on tyyny hyvin

Pikku-Simo



keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

5. vrk

Hyviä uutisia pentujen kasvun rintamalta. Aamupunnituksessa Täplä rikkoi puolen kilon rajan ja muutkin olivat vuorokaudessa nostaneet painojaan ihan reilusti. Aikamoisia pötkäleitä pennut alkavat olemaan. Punnitukset ovat pääsääntöisesti menneet hyvin, mutta aina joku on sitä mieltä, että kupissa oleminen on syvältä ja antaa sen kyllä kuulua. Sitten jo pian onkin emän paheksuva silmä katsomassa toimitusta pää kupissa ja puntari sekoaa. Tänä aamuna Täplä taisteli punnitusta vastaan pahiten ja se jouduttiinkin punnitsemaan sitten kahteen kertaan. Toinen punnitusyritys onnistui paremmin, kun pentu oli ensin saanut maitotainnutuksen, mutta silti yritettiin väen vängällä kiivetä kupista pois.


Paksut pötkylät

 Tänään Kata oli 5 ja puoli tuntia yksin pentujen kanssa kotona kun kävin töissä. Sinä aikana oli harmillisesti yksi ripaskavahinko päässyt Katalta, mutta onneksi ei pentulaatikkoon vaan pentuhuoneen portin eteen. Vähän aamulla tätä jännitin, että näinköhän käy. No ei se ihan vettä sentään ollut ja illan tuotos olikin sitten jo ajatuksen verran paksumpaa tavaraa, joten eiköhän tämä tästä.

Tänään oli kaiken kaikkiaan niin kiireinen päivä (töitä ja harrastuksia), että kamerakuvat jäivät taas ottamatta. Näinollen on tyydyttävä pariin videopätkään pentulaatikolta.

Siivous saapuu: https://www.youtube.com/watch?v=OfIqKz69Qho

Maitohanat auki, eli väpättävät hännät: https://www.youtube.com/watch?v=i1vijTE2U1g


tiistai 20. maaliskuuta 2018

4. vrk

Pentulaatikon neljäs vuorokausi alkaa painua yöhön ja kaikki mallillaan. Pennut voi hyvin ja emäkin voi hyvin, vaikka on oireillut hieman löysää vatsaansa. Kata pikkuhiljaa on pystynyt myös hieman nukkumaan, kun pennut ovat olleet pidempiä jaksoja nukuksissa onnistuneen syötön päätteeksi. Tänään yllätyksekseni Kata on jopa tullut ruoka-aikoina portille odottamaan ruuan jakoa, sekä tullut kutsusta ulos tarpeilleen. Tähän päivään asti sen on saanut houkutella laatikosta syömään, sekä kuljettaa kaulapannassa laatikosta pihalle.

Hienosti Kata siis tonttinsa hoitaa, ja välistä mun mielestä vähän liiankin tunnollisesti, mutta parempi niin kuin huonosti hoitoon osallistuva emo.

Aamulla koin hauskan ensihavainnon siitä, että haukkua osataan, sillä aamutuimaan Täplä haukahteli muutaman kerran puoli unissaan. Muutoin äänet laatikossa ovat olleet eriasteista yninää ja kimahduksia, mutta haukahtelu on nyt ihan uusi ääni. Selvästi osa pennuista käyttää enemmän ääntä. Se ilmenee mm. emon siivoustoimien aikana ja myös vaakakupissa olen huomannut eroja äänen käytössä. Toiset heti antavat kuulua ja toiset vain hiljaa ihmettelevät mihin ovat joutuneet.

Omaan silmään pennut ovat jo kasvaneet ja ruskea väri pikkuhiljaa alkaa puskea mustan läpi. On hyvin mielenkiintoista seurata kuinka ruskeita trikkipennuista lopulta tulee, sillä Katakin oli syntyessään tosi musta.

Väsymys painaa nuorta mammaa... "Oispa kahvia..."

Sammuneet

Kasa

maanantai 19. maaliskuuta 2018

3. vrk

Pennut ovat huomenna aamulla 3 vuorokautta vanhoja ja painot ovat alkaneet nousemaan.

Syöttöpuuhatkin alkavat vihdoin näyttämään sille, että maito virtaa. Jäykät ja väpättävät hännät paljastavat sen, samoin myös äänekäs nieleminen. Aikamoisia pikkupossuja ovat; maiskutusta, ähinää, ja sitten sammutaan ruokapöytään, siis ei mitään ruokatapoja...


Ruokailun välit lojutaan laatikossa kuka missäkin, kunnes yli-innokas mamma taas tuuppii hereille, koska siivous. Siitä sitten alkaakin ininä ja kömpiminen emän nisille ja homma alkaa taas alusta. Ankaraa on sekä pikkupennun, että emän elämä tässä vaiheessa. Katakin vaikuttaa välillä aika väsyneeltä ja pilkkii syöttöjen aikana.


Tänään aamulla Katalla oli hieman vatsa löysällä, mutta korjaus-sarjaa heti annettiin, eikä ripaska enää uusinut. Mikä lienee tilapäinen häiriö, toivottavasti ei uusi.  Jälkivuoto on enää hyvin niukkaa eikä haise, emällä asiat siis hyvin kunnossa. Alkuillasta Maron omistajan kanssa otettiin pennuista nassukuvat, sekä suoritettiin iltapunnitus. Samalla perustin pentujen kasvu sivun, jonne jatkossa merkitsen punnitustulokset. Puuhaa on taas riittänyt koko päiväksi ja paremmat kuvat jäivät tänään ottamatta. Tässä onnettomat kännyräpsyt, joista näkee nassukuvioinnit.

Pikkujätkä (tri)

Pikku-Simo (mv)

Kaunispoika (tri)

Hämy (tri)

Täplä (mv)

Huomenna alkaa pentujen neljäs elon vuorokausi tämä ilta päättyy näihin tunnelmiin...

https://www.youtube.com/watch?v=CrIQ8V7V88g


2. vrk



Toinen yö pentujen kanssa sujui melko rauhallisesti. Vain kerran Kata herätti hyppäämällä viereen sängylle. Vein Kataa sitten yöllä ulos tarpeilleen, juotin ja sitten se jo taas tyytyväisenä meni takaisin laatikkoon pentuja hoitamaan.

Huomenta laatikosta


Aamulla herätessäni oli yksi pennuista löytänyt tiensä viltissä olevasta reiästä sisään ja antoi kuulua, että nyt ollaan eksyksissä. Tähän sitten itsekin heräsin ja autoin pennun pois vilttien välistä. Hyvin äännekkäästi tämä sakki antaa kuulua, jos jokin on vinossa, ei jää kenellekkään epäselväksi. Katan emä Tuike myös kuuntelee tarkkaavaisena pentujen kommentointia ja kun pentulaatikko ääntelee vaativasti, tulee Tuike pentuhuoneen portille vinkumaan. Tarkkana saa olla, kun kulkee portista, ettei huoneeseen livahda ylimääräisiä hoitajatätejä tai setiä. Ellikin on älynnyt, että pentulassa on uusia koiria ja käy aika-ajoin murisemassa epäilevään sävyyn pentuhuoneen portilla. Ihme ja kumma, kissat eivät ole noteeranneet uusia tulokkaita laisinkaan, varmaan eivät edes tiedä pennuista, kun niin kulkevat omia reittejään ja asuvat omissa paikoissaan.

Toinen vuorokausi on näin kasvattajan kannalta ollut se hermoja raastavin, kun sitä miettii riittääkö maito ja kasvavatko naperot. Aamu alkoi punnituksella ja kahden pennun kohdalla painon nousu oli melko olematonta. Kuitenkin on oltava tyytyväinen, ettei paino ollut sentään laskenut, ja että pennut ovat silminnähden pirteitä ja ahnaita tisseillä. Välillä nukutaan tyytyväisenä kunnes taas ylihuolehtiva mamma kääntelee ympäri-ämpäri ja siivoaa. Nisältäkin aika ajoin kuuluu vaan plop-plop, kun siivous saapuu ja kiepauttaa juuri nisään kiinnittyneen pennun ylösalaisin ja kantapäät kattoon. Tässä tulee ihan emän puolesta tehtyä Bio-Sensor toimet, kun naperot pyöritellään emän toimesta joka suuntaan monta kertaa päivässä.

Katan ruoka-annokset ovat olleet toisen vuorokauden ajan samat kuin ennen synnytystä, mutta vettä on juotettu nyt hyvin paljon. Näillä eväillä harras toive on, että seuraavan vuorokauden aikana maito alkaa virrata ja voi taas olla hiemen keveämmin mielin. Pikkuiljaa Katan ruuan määrää on kasvatettava, sillä maidonerityksen lisääntyminen tarvitsee myös paljon lisää energiaa.
 

Peränpitäjät

Simahtanut Pikku-Simo