1. vrk

Ensimmäinen ja jännittävin vuorokausi on takana. Pennut ovat hyvin voimakkaan oloisia ja äänekkäitä kun asiat eivät niiden mielestä ole kohdillaan. Ahnaasti ne hakeutuvat tissille ja protestoivat kun emo siivoaa peppuja. Vauhdikkaasti ne hilaavat itseään pentulaatikossa ja tuhina vaan kuuluu kun pikkunenut etsivät emoa ja emon nisää. Hauskoja maiskutuksen ääniä laatikosta  kuuluu.

Kata on ollut kovin kiireinen, sillä veljekset hamuavat jatkuvasti nisille. Remmin kanssa joutuu Katan laatikosta houkuttelemaan ulos, mutta ruokakupille sentään Kata tulee ihan vapaaehtoisesti, tottakai. Ruoka maistuu ja vesikin, kun siihen sekoittaa hieman jotain hyvän tuoksuista. Jälkivuotoa on ollut melko vähän ja emon vatsa on pysynyt hyvänä.

Katalla oli eilen hieman kipuileva olo ja se kieltäytyi aamupäivällä imettämästä pentuja. Emon vaistot sanoivat, että pentuja täytyy hoitaa ja Kata vinkui pentulaatikon reunalla, mutta imetys ei vaan tahtonut sujua. Kata käpertyi laatikon kulmaan, eikä päästänyt pentuja nisille. Käväisimme Katan kanssa sitten lääkärissä varmistamassa, että kaikki on hyvin ja saatiinkin sieltä apuja maidon laskeutumiseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että pennut olivat kiskoneet nisät jo ihan tyhjiksi, joten sen ja mahdollisten jälkisupistusten takia tuli muutaman tunnin haluttomuus pentujen ruokkimiseen. Kotiin päästyämme Kata riensi oitis pentulaatikolle ja ryhtyi siivoamaan ja sen jälkeen asettautui nautinnollisesti imettämään, lääkärikäynnin jälkeen imetys on sujunut ihan hienosti.

Poikien eloisa olemus on ollut melkoinen haaste punnituksissa tai pikemmin punnitusyrityksissä. Myös Kata on heti huolissaan, kun ottaa pennun punnittavaksi, joten alkupainot ovat suuntaa antavia heittoja. Tänään punnittiin pennut Katan ollessa ulkona, niin sain hieman paremmat lukemat, joiden perusteella voisi sanoa, että kenenkään paino ei ole kriittisesti laskenut, pikemmin pysynyt samana tai hieman noussut. Hyvä niin. Nyt sitten odotellaan, että maito todella laskeutuu ja pennut alkavat kohottaa painojaan rivakammin. Pentujen painotaulukko löytyy omalta välilehdeltään Kehitys, jonne kerään muutkin tärkeät tiedot pentuihin liittyen.

Penskat viettivät pentunimi -ristiäisiä yksivuorokautis- juhlan kunniaksi. Tässäpä veljeslauma esiteltynä syntymäjärjestyksessä tuntomekkeineen ja väreineen:

1. Mustavalkoinen Pikku-Simo: Leveä valkoinen kaulus, kapea viiru naamassa
2. Mustavalkoinen Täplä: Pieni valkoinen pilkku niskassa ja viiru naamassa
3. Kolmivärinen Hämy: Minimaalinen valkea pilkku niskassa ja kapea viiru naamassa
4. Kolmivärinen Pikkujätkä: Kapea valkoinen kaulus niskasta vasemmalle ja kapea viiru naamassa
5. Kolmivärinen Kaunispoika: Kapea valkoinen kaulus niskasta oikealle ja viiru naamassa

Kaikilla pennuilla on enemmän tai vähemmän lajoissa valkoista ja valkeaa vatsan alla. Kannuksia takajaloissa ei ollut kenelläkään.

Lopuksi tunnelmakuvia pentulaatikon reunalta:

Hämy

Pikkujätkä

Nautinnollista

Valvovan silmän alla

Ruusutassut ja täplä

Katamaroonit ovat syntyneet

 Viisi tervettä ja hyvänkokoista poikaa syntyvät aamuyöllä 17.3.2018. Varsinainen synnytys alkoi noin klo 2 yöllä ja kaikki oli ohi noin klo 7 aamulla. Synnytys eteni rauhalliseen tahtiin ja Kata oli heti juonessa kiinni, kun ensimmäinen pentu oli syntynyt. Pennut ja emä voivat hyvin.

Viisi veljestä

Työ tehty, huhhuh!

Synnytystä edeltävänä iltana Kata oli erityisen rauhallinen ja nukkui yönsä hyvin levollisesti. Illalla lämpö oli 37,0, joten ounastelin, jo illalla, että näinköhän aamulla lämmöt ovat laskeneet. Osuin oikeaan, sillä lämpö oli aamulla 36,0 ja päivän mittaan se pysytteli alle 37. Synnytys olisi siis käynnistymässä seuraavan vuorokauden aikana.

Laittelin päivän mittaan vielä paikkoja kuntoon, siivosin, ja kerroin kätilöksi lupautuneelle ilouutisen; yövalvomista tiedossa... Kata oli päivän hyvin rauhallinen, miltei normaali. Iltapäivällä alkoi lievä petailu ja välin Kata läähätteli lyhyitä jaksoja. Suurimman osan päivästä tuleva emo nukkui pentulaatikossaan tai kävi pihalla tyhjentämässä suolistoaan. Ruokaa syötiin suurella innolla aamulla, jolloin annoin Katalle normaalin annoksen höystettynä energiapitoisella pentumoussella. Päiväruuan aikaan taas oltiin kärkkymässä ruokaa. Ajattelin, että joko synnytyksen käynnistymiseen on vielä hyvin paljon aikaa tai sitten vaan Katan ahne luonne vaatii saada kaikki murkinat, mitä vaan tarjolla on. Päivällä annoin puolikkaan annoksen, ja samoin iltaruuan aikaan. Eli illallakin olitiin heti tikkana paikalla, kun ruokaa alettiin jakamaan.

Illalla kello 21 aikaan Katan läähättely oli hieman lisääntynyt ja petailuakin tehtiin useammin. Tässä kohtaa kätilö ihminen hoiteli omat koiransa yöpuulle ja lähti hiljakseen tulemaan meille ollen täällä 22 aikaan. Päästessään paikalle kätilö ihminen, eli Maarit totesi saman kuin minä, että ei vielä kovin vakuuttavaa läähättelyä, mutta selvästi avautumista tehdään ja synnytys on tuloillaan. Kata oli sangen ilanhtunut ihanan Maaritin saapuessa ja hetimiten tunki viereen pieneksi sykkyräksi läähättelemään ja kakomaan iltaruokaa. Niinhän se sanonta kuuluu, että ahneella on paskainen loppu... pitikö mennä vaatimaan iltaruokaa... No, ruuan oksentaminen tapahtui vasta noin 4 tuntia myöhemmin, kun varsinaiset supistelut alkoivat.

Yöllä kello 1:50 käytökseen tuli muutos. Eli avautumisvaihe oli päättynyt ja alkoi seuraava vaihe, jota kutsutaan työntövaiheeksi, jossa supistukset tulevat näkyviksi. Osa kutsuu ensimmäisiä, pienempiä silmin havaittavia supisteluita myös harjoitusponnistuksiksi. Tämä vaihe yleensä kestää 30-60 minuuttia, mutta voi mennä pidempäänkin, kunhan supistukset eivät täysin lakkaa. Supistusten alkaessa Kata alkoi etsimään pieniä koloja jonne piiloutua, se vinkui, läähätti ja petaili rajusti peitteitä siirrellen ja repien. Supistukset näkyivät ja niitä tuli kohtuu säännöllisesti. Supistuksen tullessa Kata yleensä kääntyi kiepille ja nuoli peräpäätään. Pariin otteeseen kirkasta sikiövettä purskahti ulos.

Kata petailee: https://www.youtube.com/watch?v=spooIng4R4Q

Sen verran vähän on synnytyksiä takana (kokonaiset 1kpl), että usko synnytyksen etenemiseen vähän loppui kun supistuksia oli tullu jo noin 1,5 tunnin ajan. Yritimme kovasti tulkita supistusten voimakkuutta, sillä ohjeina on, että jos voimakkaat supistukset ovat kestäneet tunnin ajan, eikä pentua kuulu on ehkä ongelmia tiedossa. Olin yhteydessä päivystykseenkin saadakseni lisäohjeita, mutta juuri silloin Kata alkoi ponnistamaan toden teolla ja ensimmäinen pentu oli tuloillaan. Nämä olivat nyt sitten niitä voimakkaita supistuksia, jotka työntävät pennun synnytyskanavan läpi. Noin viiden minuutin kuluttua iso uros pentu syntyi kellon ollessa 3.35. Pentu syntyi pussissa, joka autettiin pään puolelta auki ja Kata hoiteli loput. Pentu pääsi pian nisälle ja alkoikin hyvin ahnaasti imemeään.

Seuraavat 2 pentua syntyvät miltei peräkanaa ja hyvin paljon helpommin kuin ensimmäinen. Pentu numero 2 syntyi klo 4.20 ja pentu numero 3 syntyi heti perään klo 4.39. Nämäkin olivat hyvän kokoisia uroksia. Sitten tuli  tunnin tauko, eli ilmesisesti toinen kohdun sarvi oli nyt tyhjä ja alkoi toisen sarven tyhjennys. Kello 5.30 syntyi poika numero 4, joka myös tuli hyvin nopeasti voimakkaiden supistusten auttamana.

Neljä poikaa olivat syntyneet ja tyytyväisinä ne pumppasivat emon nisillä. Kata oli selvästi hieman jo väsynyt ja melkein torkahteli kun viidettä ja viimeistä pentua odoteltiin. Odotusta olikin yli 1,5 tuntia, joten taas kerkesimme huolestumaan ja miettimään, oliko pentua ylipäätään edes olemassa. Tässä vaiheessa Kata kävi myös ulkona tarpeillaan ja samalla tunnustelimme kohtua, eikä siellä tuntunut enää pentua. Ainut vaihtoehto oli, että pentu oli jo synnytyskanavassa tulossa ja epäilys pennun elossa olemisesta hiipi mieleen.

Juuri kun olin ehtinyt vaihtamaan pentulaatikon aluset puhtaisiin ja olimme ajatelleet, että synnytys oli tässä niin Kata alkoi ponnistelemaan ja pentu numero 5 syntyi hyvin elinvoimaisena pussissaan. Näinolleen kaikki oli saatu maailmaan ja viimein voitiin huokaista helpotuksesta. Viideskin pentu oli poika, joten viisi veljestä tällä kertaa. Kaikki pennut syntyivät pussissaan ja olivat erittäin eloisia nisälle päästyään. Pääosin hyvin mustia, mutta kahdella tai kolmella oli pienet (ehkä) tricolor väriykseen viittaavat merkit hännän alla. Aika näyttää tuleeko niistä kolmivärisiä vai ovatko kaikki musta-valkoisia. Karvan laadusta on tässä vaiheessa vielä vaikea sanoa, mutta luultavasti kaikki ovat lyhytkarvaisia.

Tässä opetellaan hommaa puolin-toisin.

Punaisia nenuja ja viirunaamoja. Valkoiset pienet merkit tulevat katoamaan kun pennut kasvavat.

Lähtökuopissa

Tänään on tiineysvuorokausi 59 ja Katan pennut ovat lähtökuopissaan. Lämpöä mittaillaan nyt
kolmesti vuorokaudessa ja kun lämpö laskee alle 37, on synnytyksen alkuun enää vuorokausi. Tuiken synnytys aikanaan alkoi kun tiineysvuorokausia oli kasassa 61, tuolloin aamulla lämpö oli laskenut lähelle 36 astetta. Uskon, että Kataltakin bongaan lämmön laskun.

58vrk.

¨

Katan olo on hyvä, vaikkakin selvästi jo himan tukala. Makuulleen asettelu tehdään kauhean öhinan kanssa ja kyljellään hengitellään ajoittain tuhisten. Lenkille lähdetään vielä mielellään ja ruoka maistuu.

Pentuhuone on valmiina ja kaikki muutkin synnytystä edeltävät valmistelut on tehty. Nyt vaan sitten odotellaan toimintaa... odottavan aika on pitkä...

Tiineysröntgen

Tänään käytiin tiineysröntgenissä ja viisi pentua kuvasta laskettiin. Katalla oli mukavaa, mutta röntgen pöydälle kyljelleen asettelussa Kata laittoi vastaan. Eipä ole juuri tarvinnut Kataa eläinläkärin pöydällä väännellä, niin ei ressu sellaiseen oikein ole tottunut. Kuvauksen jälkeen Kata oli taas heti oma innokas itsensä, heilutti häntää ja kerjäsi makupaloja.

Röntgenin jälkeen kävin ostamassa pentulaatikkoon paksun makuualustan pohjimmaiseksi lämmittämään alle, sekä ihanan silkkisen pehmeän viltin pentujen ja mamman iloksi. Apulaiselta tuli kyllä heti määräys, että vilttiä ei sitten saa antaa silloin kun synnytys on käynnissä, vaan vasta synnytys sotkujen jälkeen. Toki laatikkoon ensi laitetaan pentulakanat ja muut kehnommat vilti ja sitten vasta kun synnytyshomma on ohi niin vaihdetaan juhlalakanat ja kuivat pentujen ja emon alle.

Katan äitiyisviltti

Ota nyt jo se kuva

 Huomenna, kun synnytykseen on noin viikko aikaa, alan järjestelemään pentuhuonetta. Laitetaan nukkumajärjestys uusiksi ja pentulaatikko tarvikkeineen makuuhuoneeseen. Huomenna alkaa myös pentulakanoiden pyykkäys ja muiden tavaroiden etsintä jostain varaston pohjukoista. Tämä ilta nyt ensin paistatellaan iloisella uutisella ja ollaan onnellisia viidestä taimesta, huomenna touhutaan...

53vrk.

Kata ulkoilee edelleen mielellään, mutta sohvalle vääntäytyessään se puhisee ja puhkuu. Hiukan on jo vissiin ahdas olo, mutta muuten Kata voi erinomaisesti. Ruokaa menee kolmesti päivässä ja Nutrolin Pentuöljyä nautitaan. Katan mielestä ruokaa saisi olla ihan jatkuvalla syötöllä, ihan julmetun hyvä ruokahalu sillä on. Huomisesta lähtien lisään ruokaan hieman kypsää lihaa ja kypsää kananmunaa, näillä "vahvistetaan" hieman ruokaa, sillä määrää ei enää kovin paljoa voi lisätä.

4.3.2018 Edestä päin ei uskoisi, että Kata odottaa vauvoja

48vrk.

Ruokaa ja ulkoilua

Kata on siirtynyt kokonaan syömään Josera Family penturuokaa, jota myös sitten pennut tulevat syömään. Tänään sain postiin myös Nutrolin pentuöljyn, joka sekin lisättiin heti ruokavalioon mukaan. Näillä eväillä kasvatellaan masua ja toivotaan terveitä virkeitä pentuja maailmaan muutaman viikon päästä.

Masun kuoppa on kadonnut ja nisät kasvaneet

Kata voi hyvin ja ottaa odotusajan rennosti. Lenkkejä ollaan normaalisti tehty, mutta pääsääntöisesti Kata lenkkeilee yksin tai emänsä kanssa. Tänään ihana auringonpaiste innosti kimppalenkille Taikan ja Ellin kanssa ja kuviakin tuli napsittua. Ellin kanssa Katalla synkkaa tosi hyvin ja ne lenkkeilevät hyvin tasavertaisina kavereina. Kumpikaan ei jyrää toista, ne juoksevat kivasti, mutta eivät reikä päässä. Myös emänsä kanssa Kata lenkkeilee järkevällä vauhdilla, joten ihan yksin ei tarvitse kaikkia ulkoiluja tarpoa. Muut kimppalenkit ja juoksut esim. Nemon kanssa ovat pannassa, jotta mitään vahinkoja ei sattuisi. Katan törmäys puuhun ja siitä aiheutunut ilmarinta ovat vielä liian tuoreessa muistissa.

Kuva: Taika Timonen

Kuva: Taika Timonen

Kuva: Taika Timonen

Kuva: Taika Timonen

Tiineysviikko 5 alkaa

Viides tiineysviikko alkaa ja viikon aikana Kata siirtyy asteittan syömään penturuokaa. Sama ruoka käy sitten myös imetysajalle ja pentujen ensiruuaksi.

Katalla on valtava ruokahalu ja on kärkkymässä ihan koko aika kun ruokaa on lähistöllä.

Masu on hiukan pullistunut, tai pikemminkin se on selvästi pinkeä ja nisät ovat tulleet esiin. Ne paistavat pieninä vaaleanpunaisina nappuloina paljaassa vatsankohdassa.

Kasvaisikohan masu nopeemmin, jos söisin koko pussin kerralla

Tylsä ihminen oli kerennyt tyhjentämään pussin ruokasankoon

Pikkutassuja tilauksessa

 

Katan tiineys varmistettin tänään ultraamalla kohtu. Lukumäärää oli vaikea tarkasti sanoa, mutta ainakin 4 pennunalkua masussa näkyi. Tiineys on vielä kovin alussa, mutta nyt kuitenkin saatiin varmuus sille, että jotain ylipäätään on kasvamassa. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja saadaan pentuvilinää taloon.

Kata on ollut treenitauolla jo reilu kolme viikkoa, ja tauko nyt sitten jatkuu. Tokoa ja muuta aivojumppaa tehdään hiukan, ettei tuon vilkkaan otuksen pää hajoa :D Tekemisen puute on hieman jo näkynyt kotona, kun parin-kolmen tunnin poissaolon aikana on ehditty järsimään patalappuja ja levittämään vessapaperia olohuoneeseen... Huoh!

Tuike on tässä tilanteessa "the voittaja", sillä se saa sijaistaa Kataa kaikissa treeneissä. Katan osa on nyt vaan syödä hyvin, kasvattaa masua ja ulkoilla rennolla asenteella. Yhteislenkit Nemon ja Tuiken kanssa ovat jääneet tauolle, sillä siellä Kata kehittää itselleen aikamoisen vauhdin, kun täytyy juosta kovempaa kuin muut. Tässä tilanteessa on riski itsensä satuttamiseen, kun bordercolliemaiseen tapaan katse on jossain muualla, kuin siinä suunnassa mihin juostaan.

Masun kasvua odotellessa on hyvä vaikka tutustua pentujen vanhempien sukutauluihin. Siellä on useita eri lajeissa menestyneitä koiria. Tarkemmat sukulaisten terveys-selvitykset saa kysymällä.

Katan sukutaulu löytyy täältä: BH Playday's Play With Fire 

Maron sukutaulu löytyy täältä: FI TVA Despina Gungnir

Tulevat vanhemmat nauttivat suuresti tokoilusta ja kaikesta tekemisestä, erityisesti leluilla leikkimisestä. Niissä on jotakin niin sopivaa toisilleen ja lisäksi ovat erittäin hyviä kavereita keskenään. Tilauksessa on näinolleen lyhytkarvaisia mustavalkoisia ja trikkejä harrastuskavereita.

Topakkana istumassa

Maahan käskyn alla, mutta kummatkin luontaisesti painoivat pään maahan